Paljon on virrannut vettä Talvivaarassa sitten viime päivityksen - ja paljon on tapahtunut meillekin. Ei oikein tiedä, mistä aloittaisi... Mutta aloitetaan nyt kaikkein uusimmista uutisista ja katsotaan, miten pitkälle taaksepäin jaksan muistella menneitä.

Viime viikonloppuna oltiin kasvattaja Susannan ja oululaisten ystäviemme Miian ja Willan kanssa Kuopion KV näyttelyssä. Matkaan lähdettiin edelleen sen ensimmäisen sertin toivossa, ja tällä kertaa se todentotta tulikin! Ja kaupan päälle vielä cacibikin, sillä Karman saama varacacib muuttuu oikeaksi cacibiksi, koska paras uros on jo inttivalio.

Että ei ollenkaan pöllömmin alkanut tämä meidän näyttelykesämme. (Se Outokummun ryhmänäyttely voidaan laskea aikaan ennen kesää... Siellä Karma sai erin, mutta ei sa'ta.)

Tässä muutamia kuvia Kuopiosta:

Susanna valmistelee Karmaa kehään.

Kehässä.

Karma mennä tepsuttelee...

... välillä kieli keskellä suuta...

Ja taas seistiin.

Tämä kuva on ihan pakko laittaa... Karma samassa kuvassa useammankin kerran BIS-voittajaksi valitun Väinön (Bristol Cream's Grande Finale) kanssa. Vielä pitää meidän karvoja kasvattaa..., mutta en tiedä, kasvavatko ne, kun niin paljon metsässä rampataan ;)

Kehän jälkeen otettiin vielä nurtsilla muutamia kuvia. (Karman mahakarvatkin 'kasvoivat', kun jalat upposivat nurmikkoon...)

Suuret kiitokset huippuhandlerillemme Susannalle!!!

Vielä on matkaa, että meistä Karman kanssa tulee omatoimisia...

Ja sitten vähän muihin kuulumisiin.

Olen tässä parhaillaan jo toista viikkoa kesälomalla. Ja todellakin KESÄlomasta voi puhua, sillä yhtenäkään päivänä ei ole satanut. Sen sijaan hellettä on ollut jo useampanakin päivänä. Toukokuun loppu on ollut ihan poikkeuksellisen lämmin.

Joskus toukokuun alkupuolella minulla oli jo kuviakin valmiina blogipäivitystä varten, mutta sitten se jäi... Kesä tuli nimittäin kerralla!

Laitan kuitenkin muutamia kuvia:

Tämä kuva taisi olla jostain helatorstain tietämiltä... Pesin Karman ja roudasin trimmipöydän ja kuivatusvälineet pihalle. Oli ihan kiva tehdä tämäkin homma pihalla, kun pitkän talven olin ähertänyt koirahuoneessa.

Lopputulosta...

Siihen keväiseen päivitykseen oli tarkoitus laittaa myös kukkakuvia...

Kielot olivat hyvää vauhtia nousemassa etupihalla pääoven viereisellä seinustalla ja valkovuokkojakin jo oli (niitä kai nämä on...)

Ruokahuoneen ikkunasta sain katsella pieniä keltaisia kukkia forsythiassa ja narsissitkin olivat jo auki, mutta tulppaanit eivät vielä. Nyt ovat narsissit jo lopahtaneet, keltaisia tulppaaneja vielä on, mutta forsythian kukatkin ovat tippuneet ja tilalle on tullut vihreitä lehtiä.

Pieniä sinisiä kukkia kivellä.

Nyt tämä pihassamme oleva yksittäinen kivi on kokenut ympäristön muutoksen!

Sain nimittäin pistoksen ja rupesin kaivamaan kalliota esiin tuosta kiven vierestä, nurmikon alta.

Minusta kivipuutarha on ihana ja kaunis, mutta Hannun mielestä ei ehkä niinkään... "Nyt meni nurmikko pilalle", Hannu harmitteli, eikä suostunut, että kalliota olisi kaivettu vielä lisääkin esiin.

Lisäksi Hannu manasi, kun kalliossa oli semmoisia syvänteitä, että nyt niissä seisoo vesi, kun sataa... Minua sekään ei olisi haitannut, mutta kävin sitten eilen ostamassa multaa ja muutamia kivikkokasveja niihin syvänteisiin. Tuli ihan kivan näköinen!

Laitan 'kivikkokukkapenkistäni' kuvia myöhemmin, kun vielä vähän entraan sitä...

Pihan möyrimisestä puheen ollen meillä on alkamassa vieläkin isompi projekti. Ollaan nimittäin siirtymässä maalämpöön.

Poravaunun pitäisi tulla pihaan perjantaina. Piha on jo väliaikaisesti puolitettu ja aidattu, jotta koirat voivat oleskella ulkosalla. Nyt joutuvat kuitenkin kulkemaan kirjaston ovesta.

Tämäkin kuva on toukokuun alkupuolelta, kun pihaa ei oltu vielä puolitettu. Nyt pojat kulkevat kirjaston ovesta, jonka betoniporras on tuossa vasemmalla. Heti kirjaston kulmalta alkaa väliaikainen puutarha-aita. Takana olevaan tummaan aitaan on jouduttu tekemään aukko, jotta maalämmön porauskalusto pääsee pihaan.

Ja niin! Käytiinhän me toukokuun alussa Hunkan kanssa siellä Akuutissa. Mitään hälyttävää ei löytynyt. Ei kasvaimia, ei sydänvikaa ja eturauhanenkin oli ihan rauhallisessa vaiheessa.

Liki kaksi ja puoli tuntia Poikaa tutkittiin... Ultrattiin, röntgenkuvattiin, otettiin verikokeita ja pissanäyte. Ei mitään normaalista poikkeavaa.

Mutta läähättely Hunkalla on jatkunut. Välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta koko ajan se läähättää. Kovasti yhä edelleen mietin, loppuisiko läähätys kastrointiin...