Jo viikko on vierähtänyt siitä, kun olimme kasvattaja Susannan kanssa saattelemassa Elisen ja Karman kolmea pentua maailmalle Helsinki-Vantaalla.

Perjantaina lähdettiin tien päälle Kajaanista Helsinkiin heti, kun minä pääsin töistä. Vasten yötä ja pimeää jouduttiin siis matkaamaan, mutta luojan kiitos saimme mukaamme ihan ikioman taksikuskin Kallen, joka ystävällisesti ajoi koko matkan, mennen tullen.

Lauantaiaamuna vähän ennen kahdeksaa Susanna lensi Tifa-tyttelin (Tibicinan Queen Latifah) kanssa Kööpenhaminaan ja minä jäin Amerikkaan lähtevien pentujen Viton (Tibicinan Qualité De vie) ja Sequencen (Tibicinan Quel Amour) kanssa hotelliin odottamaan Susannan paluuta. Tällä välin minun oli määrä tavata myös pentuja hakemaan tullut Amy, joka oli tullut Amerikasta Suomeen jo keskiviikkona, mutta majoittunut aluksi Helsingin keskustan hotelliin.

Sitten lauantaina, vartin yli kaksitoista, lentokentän läheisyydessä sijaitsevan hotellimme huoneessa soin puhelin... "Hello, it's Amy here... I'm coming to your room..."

Siinä me Amyn kanssa katselimme pentuja ja juttelimme kolmisen tuntia kaiken maailman koira-asioita Susannaa odotellessa. Tiibetinterriereistä, tollereista, briardeista... Suomesta, Amerikasta... Juttua riitti, vaikka emme olleet koskaan aikaisemmin tavanneet toisiamme tai olleet edes minkäänlaisissa yhteyksissä etukäteen.

Iltapäivällä kolmen aikaan Susanna palasi pikavisiitiltä Köpiksestä ja niin jatkui jutustelumme Amyn kanssa. Illallisellekin onnistuimme pääsemään, vaikka aluksi vaikutti, että kaikki tienoon ravintolat ovat täynnä.

Sunnuntaiaamuna yhdeksän jälkeen lähtivät Vito-poika ja Sequence Amyn hoteissa piiiiiiiitkälle lentomatkalle kohti Amerikkaa. Ensimmäinen lentohuikonen Helsingistä Tukholman kautta Amerikan itärannikolle Pennsylvaniaan kesti niinkin kauan kuin yhdeksän tuntia.

Pennsylvaniassa (tai jossain siinä lähellä) on Sequencen uusi koti Brendan luona. Vito ja Amy levähtivät Brendan luona pari päivää, mutta sitten heillä oli edessään vielä toiset yhdeksän tuntia lentämistä omaan kotiinsa Amerikan länsirannikolle, Kaliforniaan.

Olipahan vaan melkoinen tunnemyrsky-viikonloppu minulle... Itkeä pillitin niin, ettei mitään rajaa, kun sunnutaiaamuna lentoasemalla laitoimme Viton ja Sequencen lentolaatikkoon.

Ikävähän siinä tuli, kun tajusin, etten ehkä enää koskaan näe näitä pentuja... Joiden kanssa oli viettänyt melkein kokonaisen päivän hotellihuoneessa...

Pennut rallasivat ja juoksivat pitkin hotellihuonetta ja olivat hippasilla keskenään... Välillä pennut kainaloon ja hissillä alas seitsemännestä kerroksesta ulos pissille. Nurmiläntillekin joutui kävelemään melkoisen matkan, aivan kehä kolmosen vieressä kun kortteerattiin.

Tässä muutamia kuvamuistoja viime viikonlopulta.

Rallia hotellihuoneessa:

pentuja%20amerikkaan%20042%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20030%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20046%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20020%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20002%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20066%20%28800x533%
Ulos lähdössä... Susannakin on jo tullut Kööpenhaminasta.

pentuja%20amerikkaan%20078%20%28800x533%
Amy, Susanna ja pennut lauantai-iltana hotellin pihassa, jonka tuntumasta löytyi onneksi myös vähän nurmialuetta.

pentuja%20amerikkaan%20080%20%28800x533%
Sunnuntaiaamuna kentällä. Amy tekee lähtöselvitystä.

pentuja%20amerikkaan%20083%20%28533x800%
Viimeisiä hetkiä kasvattaja Susannan kanssa.

pentuja%20amerikkaan%20087%20%28533x800%
Täältä tullaan Amerikka! - Amy, Sequence ja Vito.

Vielä ehdittiin ulkoilla hetki ennen koneen lähtöä...

pentuja%20amerikkaan%20122%20%28800x533%

pentuja%20amerikkaan%20100%20%28800x533%

Niin lähtivät maailmalle Amerikan pennut. Tanskan Tifasta minulla ei valitettavasti ollut yhtään kuvaa, koska perjantai-iltana matkalla Kajaaista Helsinkiin oli niin pimeää, ja lauantaiaamuna, kun Susanna ja Tifa lähtivät hotellin edestä taksilla kohti lentokenttää, minulla oli käsissäni Vito ja Sequence... Ei riittänyt enää kättä kuvaamiseen.

Helsingistä palattuamme Susannalla riitti pennuntuoksua vielä kotona. Omia koteja kun odotti vielä neljä poikaa.

Niistä kaksi - Pontus ja pikku Elliot - kävivät meillä kylässä viime torstaina!

pentuja%20amerikkaan%20146%20%28800x533%
Sisun sylissä Pontus (vasemmalla) ja Sulon sylissä pikku Elliotti!

Voi mitä velikultia! Kaikki neljä!

Tänään sunnuntaina, juuri tätä kirjoittaessani, pikku Elliot (Tibicinan Qonai Elliot) on lähdössä uuteen omaan kotiin Jyväskylään, pariskunnalle, jolla on joskus ennestäänkin ollut tibbe.

Hyvää matkaa pikku Elliot! Olet ollut minun suosikkipikkupoikani! Kasva reippaaksi pikku mieheksi!

Pontus (Tibicinan Quandos Potelé) ja Theory (Tibicinan Quantum Theory) etsivät ja odottavat vielä sitä omaa uutta kotia. Meleko komioita tibbepoikia molemmat!!!

Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä Susannaan! Yhteystiedot löytyvät netistä: www.tibicinan.com