Juhannuksena jätettiin sitten kaikenlaiset grillailut, mässäilyt ja hevirynkytykset väliin ja suunnistettiin Rovaniemelle näyttelyyn. Matkaseurana meillä olivat Milla ja Tarja. 

 Kello oli soimassa juhannuspäivän aamuna klo 4.45. Tielle startattiin kello kuus reikä reikä.

 Näin tässä on taas käymässä... Että kello soittaa jälleen viikonloppuisinkin aivan epäinhimilliseen aikaan. Vaikka muutamia vuosia sitten pyhästi päätin ja vannoin, että ei enää koskaan tähän ralliin... Ei enää koskaan herätyksiä kukonlaulun aikaan aamuyöstä. Ei enää koskaan monen sadan kilometrin mittaisia näyttelyreissuja toiselle puolelle Suomea. Ei enää koskaan samoilla silmillä ajamisia näyttelyyn ja takaisin... Satoi tai paistoi.

 Edelliset muistot Rovaniemen juhannusnäyttelystä olivat jostain kymmenen vuoden takaa ja päälimmäisenä mieleen on jäänyt se itikoiden ja ötököiden paljous. Sama homma tuntui jatkuvan yhä edelleen. Eipä siinä viitsinyt paljon taukoja pidellä ja autosta ulos astua, kun imijät iskivät iholle heti välittömästi.

 Mutta kannatti heittää Rollon keikka. Hunka sai ainoana erinomaisen, oli rop ja sai myös tokan sertinsä. Millalle tällä kertaa eh.

 Enzo ja Minna jättivät Rollon rallin kokonaan väliin ja viettivät mökkijuhannusta Vuokatissa.