Meidän pihassa jo vihertää!!!

Eikä mitään semmoista viime kesän vihreää, kuten esimerkiksi lumen alta paljastuneet vuorenkilven lehdet. Vaan ihan uutta, tämän kevään vihreää!

Harmi vaan, että olen niin kämmi, etten varmuudella tiedä, mitä nämä kasvit ovat...

 
Voisivatkohan nuo etualan kaikkein kirkkaimman vihreät olla vaikka narsisseja?

Nämä lienevät tulppaaneja...?

Tässä vähän niitä kaikkia...

Ja tässä.

Hunkankin piti käydä niitä tutkimassa. Ja makaamassa melkein niiden päällä.

Olen tässä ollut pari viikkoa (talvi)lomalla ja vielä yksi viikko olisi jäljellä.

Tänään sain pienen "puutarhakohtauksen", kun aurinko paistoi niin nätisti ja ovat nuo kevätkukkien alutkin nousseet.

Aikomukseni oli pistää pihassa olevat ruusupuskat matalaksi, mutta suurimmaksi osaksi se jäi kyllä aikomukseksi. Ovat niin hankalia ne piikkiset oksat.

En oikein tykkää noista ruusupuskista, koska koko ajan on olemassa se vaara, että oksa tarttuu Hunkan turkkiin. Ja sitten kun se tarttuu, niin oksa oikein takertuu turkkiin, eikä sitä meinaa saada mitenkään pois. 

Lenkillä näin on joskus käynytkin ja siksipä meikäläinen kiertää ruusupuskat kaukaa...

Harotuskammotus kirjaston nurkalla.

Sama puska etualalla ja taempana vielä toinenkin.

Ja kun oksasaksien kanssa vauhtiin pääsin, kyytiä sai myös ruokahuoneen edustalla oleva pensas (ei ruusu).

Tuommoinen siisti versio siitä tuli... Muutamia terveen näköisiä oksia jätin, kaikki kuivat leikkasin pois.

Hannun levyhuoneiden edessä on pieni pala paljasta kalliota. Tämä kohta pysyi sulana lähestulkoon koko talven!

Mutta on tässä loman aikana vähän muutakin puuhattu!

Heti loman alkajaisiksi, ensimmäisellä viikolla, ohjelmassa oli hieman reissuromantiikkaa...

Kun Uusitalon Minna pyysi minua matkakaveriksi Vantaalle, Sennan astutusreissulle, ei minun tarvinnut kahta kertaa miettiä.

Minna ja Senna ulkoilutauolla Varkauden Portissa.

Kokonaisuudessaan reissu oli varsin vaiherikas ja opettavainenkin... Sekä koirien että auton suhteen ;-) 

Kun Minna oli kirjoittanut blogissaan, että odotettavissa olisi varsinainen Thelma & Louise -reissu, en minä suostunut tätä mielessäni allekirjoittamaan... Sehän tarkoittaisi ongelmia!

Ja niitä kyllä vähän tulikin... Heti menomatkalla Heinolassa... Kun auto ei suostunut tottelemaan avainta... Kaukolukitus ei toiminut, eikä keskuslukituskaan avaimella. Ja kaiken kukkuraksi auto ei lähtenyt käyntiin!

No, kaikista näistä auto-ongelmista selvittiin, ja vieläpä ihan omatoimisesti, kun vain saatiin Volvo-asiantuntija Mannelin Kajaanista puhelimen päähän. Ilpon ohjeilla vaihdettiin sulakerasiaan sulake (onneksi oli oikea-ampeerinen sulake siellä varalla) ja niin Thelman ja Louisen matka saattoi jatkua...

Perillä Vantaallakaan kaikki ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan...

Nuoripari Senna & Peikko olivat kyllä kiinnostuneita toisistaan, mutta se palava rakkaus hommasta puuttui...

Neljättä päivää sitä rakkauden syttymistä odoteltiin, tiistai-illasta perjantaiaamuun, mutta sitten katsottiin parhaimmaksi pakata Peikko perähotlariin ja suunnata kohti pohjoista. Mikä olikin oikea ratkaisu. Seuraavana tiistaina Minnan kotikonnuilla Kolarissa alkoikin sitten tapahtua...

En käy tässä enää tämän yksityiskohtaisemmin käymään läpi nuoren parin lemmen leiskuntaa ja sen kehittymistä. Sen on jo minua ennen tehnyt Peikon omistaja Maiju "katastrofiblogissaan" :) ja Minna U ei ole kirjoittanut omaan blogiinsa tästä kaikesta vielä yhtikäs mitään!

Eli jätetäänpäs tarinaa myös vähän Minnankin kirjoitettavaksi...

Ensi viikolla me voitaisiin Hunkan kanssa jatkaa vaikka puutarhahommia...