Leirille asti selvittiin! Ja kivaa oli - ja hyödyllistäkin. Minäkin löysin jälleen pientä kipinää jäljen tekoon.

 Tänä kesänä jäljestäminen on jäänyt käytännössä kokonaan. Mutta siihen nähden leirillä ajetut kaksi jälkeä eivät olleet ollenkaan mikään pohjanoteeraus.

 Treenaussysteemikin minulla on nykyään hivenen toisenlainen kuin joskus ennen Mökön ja Illin kanssa. Enää meillä ei etsitä metsästä ruokaa, vaan ainoastaan keppejä :o Ruokapalkka tulee sitten löydetystä kepistä.

 Minäkö muka yritän päästä mahdollisimman vähällä??? ;-)

 Tässä muutamia Villen ottamia kuvia Hunkasta ja minusta. Kiitos Ville! Kerrankin minäkin sain jotain äksönkuvia pojasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Hunkan mielestä leirillä oli kaikista kivointa seurustella tyttöjen kanssa. Ja tutkia niiden pyrstöjä.

 

 Lisää kuvia leiriläisistä Kuvat -galleriassa.